Mary Did You Know?

Kaupungilla vietetään joulunavausta ja päivän lehti on täynnä kauppojen ilmoituksia satumaisista

tarjouksista joulun avauksen vuoksi. Laitan itsekin ensimmäisen joululevyn soimaan: David Phelpsin laulun

”Mary did you know” –sanat koskettavat: …”Maria tiesitkö, että poikavauvasi tulee jonain päivänä

kävelemään vetten päällä? … Maria tiesitkö, että vauvasi tulee pelastamaan poikiamme ja tyttäriämme? …

Tiesitkö kun suutelit pientä vauvaasi, suutelit Jumalan kasvoja? … Maria tiesitkö että poikavauvasi tulee

johtamaan kaikkia kansoja? …”

Voin vain kuvitella sen suuren hämmennyksen, epävarmuuden ja ehkä jopa pelonkin, jota Maria tunsi

saadessaan kuulla tulevansa raskaaksi vaikka oli koskematon. Tai kun Gabriel kertoi kuinka hänen pojastaan

olisi tuleva niin merkittävä, että häntä kutsuttaisiin Korkeimman Pojaksi ja kuinka hänen kuninkuudellaan ei

tulisi olemaan loppua (Luuk 1:26-34). Vaikka Gabriel ilmoitti asiasta, osasiko Maria siltikään kuvitella mikä

vaikutus hänen esikoisellaan olisi vielä 2000 vuoden kuluttua meidän maailmassamme. Tai miltä Mariasta

tuntui kun hän näki poikansa kehittyessä, että hänen poikansa ei ollut ikäistensä kaltainen (Luuk 2:42-52).

Osasiko Maria kuvitella miten hänen poikansa tulisi edustamaan Jumalaa jakamalla rakkautta, mutta

olemalla samalla myös aikansa radikaali? Radikaali mm. uskaltamalla tyhjentää temppelin, haastamalla

”oikeaoppineita”, ruokailemalla vääräuskoisten kanssa, ”työskentelemällä” sapattina jne. Mutta miten hän

rakastikaan syntisiä, sairaita ja syrjittyjä. Meidän maailma on täynnä kilpailua: TV, some, materialismi…. Me

kilpailemme kuka on paras, kuka kaunein, kuka nopein, kenellä on hienoin ja kallein juttu jne. Jos et pärjää

kilpailussa, olet häviäjä, luuseri, nothing! Ala-asteella lapset käyvät kilpailua kenellä on kauneimmat tai

kalleimmat vaatteet, kallein ja hienoin kännykkä, kuinka monta harrastusta kenelläkin on. Harrastus-

välineiden täytyy olla viimeistä mallia. Miten julmaa onkaan syrjiä ja kohdella huonosti heitä, joilla tähän

kaikkeen ei ole mahdollisuutta (Kol 3:5-8).

Mihin se kaikki johtaa? Elämälle ei löydy sisältöä, se on tyhjää ja sitä yritetään löytää maallisesta materiasta,

jolloin oravanpyörä on valmis. Kaivataan sellaista mitä maailmasta ei löydy. Voi kuinka he voisivat ymmärtää

mistä tulee elämän tarkoitus. Kuinka saisi heidät uskomaan, että on olemassa parempaa, paljon parempaa,

kuin viimeistä huutoa olevat treenivaatteet? Jeesus rakastaa tänäkin päivänä meitä jokaista ja etenkin niitä

syrjittyjä ja hyljeksittyjä, kuormiensa raskauttamia.

Osasiko Maria kuvitella mikä vaikutus hänen esikoisellaan tulisi olemaan meidän länsimaalaisten elämään?

Millaisen vaikutuksen hänen poikansa tulisi antamaan meidän sivistykseen? Tai miten hänen vaikutuksestaan

tultaisiin käymään sotia? Näemme kuinka kristinusko aiheuttaa tänäkin päivänä pelkoa ja vihaa ja kuinka

terrorismi on muuttunut uskoon perustuvaksi sodaksi ja vainoksi ja miten se uhkaa ympäri maailmaa. Olisiko

Maria voinut kuvitella sitä? Kyllä hän näki Jeesuksen vihamiehet ja Jeesuksen kohtalon, mutta kuinka se

koskisi joskus koko maailmaa.

Moni kristitty on kuollut Jeesuksen vuoksi, mutta niinhän Jeesus kertoikin tulevan käymään. On maita, joista

kristinuskoa on yritetty hävittää, siinä onnistumatta. Sellaisissa maissa joudutaan kokoontumaan salaa tai

toimintaa peitellen. Mutta silti esim. Kiinassa ihmisiä tulee uskoon valtavia määriä ja tässä maassa on

seurakuntia, joihin kuuluu satoja tuhansia uskovia. Ihmisten arki on työntäyteistä, mutta he saattavat

kokoontua ylistämään Herraa joka aamu klo 4.30 ennen töiden alkamista. Olisiko meistä siihen?

Osasiko Maria kuvitella kuinka mekin saisimme riemuita niistä samoista kokemuksista ja ihmeistä, joita

ihmiset saivat kokea Jeesuksen aikana? Se kuinka Jumala tekee ihmeitä meidän keskuudessamme, ei

koskaan jätä kylmäksi ja saa meidät jopa unohtamaan olevamme jäykkiä suomalaisia. On aina yhtä

ihmeellistä kokea itse tai saada jakaa lähimmäisen tai tutun kokemukset paranemisesta, työpaikan

löytymisestä, asuntoasioiden järjestymisestä tai milloin mikäkin asia on ollut tärkeä ja tuo ongelma lähes

pakahduttanut olemassaolollaan. (Joh 16:23-24)

Osasiko Maria kuvitella kuinka hänen poikansa opetuslapsilleen antama tehtävä tuottaisi lopulta hedelmää?

Kuinka me ympäri maailmaa saamme nauttia Isän huolenpidosta ja rakkaudesta, mutta samalla osaltamme

olla tässä tehtävässä mukana jakamassa ilouutista eteenpäin. En tarkoita, että meidän jokaisen pitäisi olla

kadunkulmassa jakamassa evankeliumia. Siihen minusta ei itsestänikään olisi, mutta kuinka voisimme olla ns.

valoja, joista raamatussa puhutaan. Emme piilottaisi omaa valoamme, vaan opettelisimme pitämään sitä

näkyvillä, lampunjalassa (Matt 5:14-16). Me voimme hyvillä teoilla ja esimerkeilläkin viedä sanomaa

eteenpäin.

Joulu on siinä mielessä poikkeuksellista aikaa meille suomalaisille, että se saa meidät ihmiset muuttumaan.

Muistamme läheisiämme korteilla, paketeilla tai käymme vierailulla, lahjoitamme hyväntekeväisyyteen jne.

Toivotamme hyvää joulua jopa niille, joista emme niin välitä tai joita emme muulloin tervehdi. Osoitamme

rakkautta ympärillemme. Sitähän Jeesus halusi meidän tekevän, mutta hän halusi sen tapahtuvan ympäri

vuoden – ei vain muutaman viikon aikana vuodesta.

Tätä huomaavaisuutta ja välittämistä on ollut nähtävissä ihmisissä syksyn aikana kun Suomeenkin rantautui

pakolaistulva. Ihmisistä löytyy sittenkin lähimmäisenrakkautta. Toisaalta pakolaistulva on tuonut myös

toisenlaista asennetta esille keskuudessamme. Pakolaisasia on herättänyt paljon kysymyksiä, epäilyksiä ja

ristiriitaisia ajatuksia myös meidän uskovien keskuudessa, myös itselläni. Se miten muslimit ovat kohdelleet

kristittyjä ja nyt he ovat sankoin joukoin tunkeutuneet keskuuteemme apua pyytäen. Kuinka helppoa on

mennä oman epävarmuutensa, pelkonsa ja tietämättömyytensä vuoksi kaikkeen mm. somenkin mukanaan

tuomaan negatiiviseen uutisointiin mukaan. Varsinkin kun on alkanut kuulua lisäksi uutisointia raiskauksista.

Mitä sanoo Jumala sanassaan (häntähän meidän pitää kuunnella ensisijaisesti)? Matt 5:43-48 mukaan

meidän kuuluu rakastaa vihamiehiämme ja rukoilla heidän puolestaan. Maamme päättäjät ja viranomaiset

ovat ne, jotka tekevät päätökset heidän kohtalostaan. Me autamme näitä päätöksentekijöitä rukoilemalla

heille viisautta.

Emme saa mennä mukaan sellaiseen mikä ei ole totta tai epäilemme totuutta (Matt 7:24-27). Jos Jeesus

tyynnytti myrskyn järvellä, kyllä hän tyynnyttää myös mielemme ja maailman myrskyt, jos vain muistamme

kääntyä hänen puoleensa ja pyytää sitä (Matt 8:23-27). Rukous ja Sana ovat ne avaimet, joita me emme saa

unohtaa koskaan – avaimet, joilla avataan lukot.

Entä osasiko Maria kuvitella, että me kaikki saamme odottaa hänen kanssaan Jeesuksen saapumista ja

Jumalan valtakunnan tulemista? Sitä, että hänen poikavauvansa johtaa kaikkia kansoja? Uskon, että hän tiesi

sen viimeistään siinä vaiheessa kun hän näki poikansa ristillä ja mitä kaikkea tapahtuikaan sen jälkeen.

Jeesuksen saapumista odotellessa saamme taas valmistautua tulevaan jouluun, joka on hiljentymisen, mutta

myös ilon aikaa - Jeesuksen syntymäjuhlan aikaa. Ei unohdeta sitä miksi vietämme joulua!

Lopuksi haluan toivottaa sinulle David Phelpsin toisen laulun sanoilla siunattua ja rakkaudentäyteistä joulua:

“Joy, joy to the world, Jesus has come to bring…

… Jesus has come to bring, Jesus has come to bring Joy...”

(Iloa, iloa maailmaan Jeesus on tullut tuomaan…

…Jeesus on tullut tuomaan, Jeesus on tullut tuomaan iloa…”

Ritva Kuosmanen

Kansallinen Aglow ry:n rahastonhoitaja