Aito ystävyys

Turussa

22.8.2016

Tervehdys!

Luin äskettäin Rick Joynerin - tunnetun kristityn kirjailijan ja puhujan - haastattelun, jossa hän kertoi erikoisesta matkastaan moottoripyörällään; Jeesus nimittäin itse tuli kyytiin. Yllättynyt Rick yritti aluksi keskustella jostain hengellisestä matkustajansa kanssa , seurakuntansa tilasta ja uudesta kirjastaan, mutta Jeesus sanoi että nyt jutellaan moottoripyöristä! Jeesus kaipasi ystävää ja ihan tavallista jutustelua, ei nöyrää palvelijaa, joka vain istuu hiljaa.

Sydämeni oikein hätkähti kuullessani tuosta matkasta, sillä se valaisi minulle kuvaa rennosta, rakastavasta Jumalasta, joka käyttää yllättäviä hetkiä ilmestyessään ihmisille.

Mietin itseäni samankaltaisessa tilanteessa, jossa tunnistaisin Jeesuksen selvästi. Olen varma, että ensin yrittäisin aivan samalla tavalla kuin Rick aloittaa keskustelun mahdollisimman hengellisesti, tai miettiä kuumeisesti että voi kun nyt keksisi jotain oikein viisasta ja henkevää puhuttavaa. Olisin varmaan yhtä hämilläni kuin Rick tajutessani, että Jeesus haluaa tietää mielipiteeni. Suuni avaamisen sijaan minä luultavasti odottaisin, että Jeesus vain luennoisi tai luettelisi minulle miten pitää ajatella ja toimia!

Vaikka ajatus Jeesuksen ystävyydestä on aihe, josta olen kuullut lauluja, ja jota pidän hienona, niin sen todellisuus on hämmentävä. Se herättää kysymyksen siitä mitä ystävyys ylipäätänsä tarkoittaa. On outoa ajatella että kaikkivoipa ja kaikkivaltias Jumala kaipaa puhekumppania, mutta Hän on luonut ihmiset alusta asti yhteyteen kanssaan. Hän tähtää aina ensin kumppanuuteen, aitoon suhteeseen , eikä siihen että Hänellä olisi näppärästi tottelevia robotteja ympäri maailmaa toteuttamassa tahtoaan. Me itse alamme helposti luetella mitä kaikkea olemme tehneet tai suorittaneet Jumalalle, niinkuin palvelijat tekevät, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä ilman rakkaussuhdetta Häneen.

Mietin ahkerasti työskentelevää Marttaa, jota harmitti Marian passiivinen istuskelu ja Jeesuksen kuuntelu, vaikka olisi ollut paljon tekemistä. Maria käyttäytyi kuitenkin kuin Jeesuksen ystävä; keskittyi Häneen.

Jos menisin kutsuttuna jonkun ystäväni luo, joka juoksisi ympäriinsä huushollia puunaamassa, vilkulisi kelloon ja antaisi ymmärtää että tässä on kaikennäköistä muuta tärkeää tekemistä, niin ei se paljoa houkuttelisi kertomaan asioistani.

Monet kaipaavat ystävää, mutta eivät ymmärrä, että saadakseen sellaisen täytyy itse olla kiinnostunut toisista ihmisistä ja oikeasti läsnä. Hyvän ystävän kanssa voi itkeä, nauraa, kertoa ajatuksensa, häneen voi luottaa. Karkeasti eroteltuna miehille ystävyys on yhdessä tekemistä ja töistä puhumista, naisille se on ihmissuhteista keskustelua ja ajatusten jakamista.

Meille kristityille on valtava etuoikeus saada olla koko maailman suunnittelijan, korkean ja pyhän Luojan kanssa läheinen ystävä, jota voimme kuunnella ja jolle saamme kertoa aivan kaiken. Ei ole mitään niin pientä ja vähäpätöistä asiaa etteikö se Häntä kiinnostaisi, eikä mitään niin suurta etteikö Hän sitä tajuaisi. Eikä mitään niin noloa tai hävettävää, etteikö siitä voisi Hänelle puhua ilman pelkoa hylätyksi tulemisesta.

Olen kirjoittanut tätä kirjettä yhtä lailla itselleni kuin sinullekin. Tässä on niin paljon pureksittavaa ja mietittävää. Haluan, että aito ystävyys Jeesuksen kanssa tulee meille jokapäiväiseksi todellisuudeksi ,ja rukoilen että opimme jakamaan arjen ja juhlan luontevasti Hänen kanssaan!

Siunattua syksyä sinulle!

Featured Posts
Posts are coming soon
Stay tuned...
Recent Posts
Archive
Search By Tags
No tags yet.
Follow Us
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • Google+ Basic Square