Lyhyiden kohtaamisten kutsumustyö

Marraskuun ystäväkirje 2019

Lyhyiden kohtaamisten kutsumustyö Oli lokakuun ilta, istuin parkkipaikalla autossa ja kihisin kiukusta. Akku oli loppu.

Yritin startata autoa moneen kertaan, mutta se ei inahtanutkaan. Kiukkuni johtui

siitä, että olin tuntenut selvää kehotusta mennä juuri tuona päivänä vierailemaan

enoni luo naapurikaupunkiin. Jos kerta minun on mentävä sinne, niin miksi juuri

nyt akku ei teekään yhteistyötä? En saanut soittamalla ketään auttamaan minua,

mikä lisäsi turhautuneisuuttani. Lopulta nousin autosta, paiskasin oven kiinni ja

lähdin laahustamaan takaisin kotiin.

Törmäsin muutaman metrin päässä naapuriini, vanhaan mukavaan mieheen, joka

oli tullut ihailemaan kaunista iltaa Aurajoen äärelle. Jäin siihen rupattelemaan

hetkeksi niitä näitä. Ehdimme keskustella hetken aikaa siitä, miten hän

nuorempana oli ajellut joella veneellään. Kun toivottelin hänelle hyvää iltaa ja

lähdin kävelemään kohti kotia, minuun iski Pyhä Henki niin lujaa, että melkein

horjahdin, ja kyyneleet alkoivat virrata siinä hetkessä. Koska olin julkisella paikalla,

koetin peitellä itkua parhaani mukaan. Kuulin Pyhän Hengen sanovan minulle,

että minun tarkoitukseni ei ollut mennä tänään enoa katsomaan, vaan kohdata

naapurini. Ainut tapa törmätä naapuriin oli se, että kävisin autolla ensin. Siksi

akku ei toiminut.

Mutta emmehän me puhuneet mistään hengellisestä emmekä kovinkaan

merkittävästä asiasta, ajattelin. Eikö sairaan enon luona käyminen olisi ollut

tärkeämpää?

Minulla on siis aivan eri käsitys siitä, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Vuosia sitten, kun lapseni olivat pieniä ja hoidin heitä kotona, haikailin usein

tekemään sellaista hengellistä työtä, joka mielestäni oli tärkeää seurakunnan

kannalta, kuten saarnaamista tai opettamista. Valitin Herralle sitä, että teen

päivästä toiseen taloustöitä ja hoidan lapsia kotona ja kyselin milloin tulee se aika,

jolloin Hän alkaa käyttää minua kunnolla seurakunnassa? -Luuletko sinä, ettet ole

ollut Herran työssä koko ajan?, Hän vastasi: Olet tehnyt kanssani työtä joka päivä,

koko ajan hoitaessasi lapsia, jutellessasi vierustoverin kanssa pankin

odotusaulassa, kaupan kassalla, naapureita kohdatessa, auttaessasi puhelimessa

ystävääsi.

" Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole

minun teitäni, Sanoo Herra." (Jesaja 55: 8)

Se, mitä minä pidän merkityksellisenä taivastien kannalta, ei välttämättä ole sitä.

Jeesus, jolla on eri suunnitelmat, luo persoonallisuudelleni sopivia, sinällään

ohimeneviltä tuntuvia tilanteita joka päivä. En tunne niiden tarkoitusta, mutta ne

ovat taivaassa tavattoman tärkeitä.

Minulla, kuten meillä jokaisella, on näiden pienten kohtaamisten kutsumustyö. Herra siunatkoon sinua jokaisena hetkenäsi! Maija Hangisto

© 2016 by Aglow International Finland.  

Sivun ylläpito: Tero Plysjuk tmi, Sastamalan Tietokonehuolto. 

  • Twitter Classic
  • c-facebook